Finaali läheni: Savolaisia juttuja ja tavarat varastohuoneeseen

Ilta kului odotellen h-hetkeä. Kätlin kaunisti itseään ja Asoa, Esa ja Antti keskustelivat niitä näitä - Antti savolaiseen tyyliin kierrellen ja kaarrellen. Lopulta Isoveli komensi joukkiota viemään vaatelaatikot varastohuoneeseen.

Olohuoneessa Kätlin kähersi tukkaansa korkkiruuvikiharoille. Miehet istuskelivat vielä aika arkisen näköisinä sohvaryhmän äärellä. Aso kyseli, mitä Antti aikoi tehdä päästyään vapauteen. Antti ei osannut vielä kuvitella vapauttaan, mutta arveli kipaisevansa Kuopioon ja tapaavansa ystäviä sekä läheisiä. Antilla riitti jälleen kyseltävää Esalta:

– Miten Esa reagoisit, jos tuolla buuattais?

– Mitäs siinä on reagoimista. Henkilöt joita en tunne, buuaavat minulle. Sittenhän buuaavat, tyynenrauhallinen Esa mietti.

Antti nauratti pitkätukkaa maalailemalla kauhukuvia, että Esan tyttöystävä ja Vappu buuaisivat miehelle. Esa hekotti etsivänsä studiosta pimeän nurkan, jonne menisi itkemään. Antti mietiskeli, miten kauan aikaa kuluisi, kun he saisivat tietää tuloksia. Hän myös mietti, miten kauan lähetys kestäisi ja millaisia kysymyksiä heille tulisi.

– Mulle tulee varmaan kysymys Matin kalakeitosta, Esa hymisi.

Antti ja Esa meinasivat lyödä vetoa siitä, kuinka kauan pidempään finaalilähetys kestäisi, kuin normaali Talk Show. Antti arveli, että ainakin puoli tuntia tulisi lisäaikaa. Mies kaipaili kunnon nostatuksia ja draaman kaarta. Miesten vedonlyöntipanokseksi sovittiin pelkästään hyvän mielen saaminen.

Esa: Voisiko enää savolaisemmin sanoa?

Kätlin rupesi meikkaamaan Ason kasvoja, ja Antti panikoi jo Vapun näkemistä! Myös ihmisten näkeminen jännitti puheliasta kuopiolaista. Antti kertoi luottavansa Vapun ammattitaitoon finaalin juonnossa. Juttu polveili sinne tänne. Kyselijän vuoron ottanut Esa kysyi Antilta, oliko tämä enemmän soolo- vai tiimipelaaja.

– Sekä että. Teen omalla tavalla juttujani, onko se sooloilua vai ei? Jos joukkue hyötyy, Antti pohti.

– Jos joukkueen sisällä tekee omia juttuja, se on sooloilua, Esa mietti.

Antti kiemurteli ja tuumasi, että hän tekee tilanteen mukaan. Mies löysi itsensä sekä sooloilijoiden että tiimipelaajien rooleista.

– Voisiko tätä enää savolaisemmin sanoa? Esa murjaisi kuopiolaiselle.

– Niin, rajoitettu sooloilija, Antti tyrskähti.

Tavarat kasaan ja varastohuoneeseen!

Kätlin oli ollut tovin pk-huoneessa. Sieltä palattuaan hän ohjeisti, että nyt olisi aika viedä kaikki tavarat varastohuoneeseen. Mitään ei saisi jättää taloon.

– Mitään ei saa jättää, ei takkeja eikä kenkiä. Mulla ittelläkin on kengät tuolla, herrajjumala, Kätlin kauhistui.

– Miten se noin nopeesti aukee? Vielähän on monta tuntia aikaa, Aso hämmästeli.

Asukkaat laittoivat töpinää töppösiin ja rupesivat kantamaan punaisia laatikoita varastohuoneen ovelle. Kätlin kauhistui, ettei saisi enää laittaa meikkiä lisää. Tarmokas nainen tarrasi jo Esankin laatikkoon.

– Kiitos, mutta ajattelin laittaa nämä kuteet sinne vielä, Esa empi.

– Mä vein sen jo, Kätlin ilmoitti kaukaa huudellen.

Säntäily varastohuoneen ja olohuoneen välillä alkoi, kun Isoveli ilmoitti varastohuoneen olevan auki. Aso riensi hakemaan sytkärinsä takkinsa taskusta. Esa kantoi laatikoitaan kaksi päällekkäin. Kun tavarat oli rahdattu varastohuoneeseen, Kätlin ja Aso menivät pianomusiikin saattelemana muistojen huoneeseen. Siellä vanha tuttu muisteluvideo pyöri taas. Odottava tunnelma sulautui muistelmiin.

Katso finaali-illan valmistautumisen tunnelmia 24/7-palvelusta